Vapaala - Söderkulla - Sipoo - Korso - Vapaala
On se kumma, että sitten vasta kun on lokakuu ja lämpötila +7 astetta, niin alkaa moottoripyöräily kiinnostaa... Ehkä kyse on siitä, että kun tietää sen kohta loppuvan, niin on kiva vielä vähän harrastaa.
Oli melkein vapaa päivä ja päätin juhlistaa kuivaa lokakuista perjantaita pienellä ajelulla. Survoin ajosaappaisiin villasukat, käsiin paksut hanskat ja pari putki-huppua kypärän alle päällekkäin, niin johan tarkeni.
Vastaan tuli kokonaista neljä muuta moottoripyöräiljää. Joku muukin siis harrastaa vielä.
Tiet olivat kuivat ja oli pilvisen valoisaa. Ihan ok ajokeli siis. Sipoon Gästerbyssä oli paikka paikoin mutaa tiellä traktorinrenkaista, mutta muuten en vaaranpaikkoja kohdannut.
Muuten reissu meni hyvin, mutta Erkki alkaa vaatimaan vähän huoltoa. Paikallistin rohinan, jonka olin luullut johtuvan liian isosta eturenkaasta. Kolina tulikin ketjusta!
Pysähdyin rasvaamaan ketjun ja se olikin huonommassa kunnossa, mitä muistin. Myös takaratas näytti kehnolta. Rattaan hampaat alkavat muistuttaa kaatuvaa aaltoa ja se on Bike-lehden mukaan yksi merkki kuluneesta rattaasta. Mutta kun rasvasin ketjun, ei se loppumatkalla enää kolissut.
Ääni, johon olin ketjun kolinan sekoittanut, oli se ääni, kun etulokarin ja kumin väliin menee kivi. Tarkastin eturenkaan jo Sipoon vanhan kirkon pihassa, johon pysädyin ottamaan valokuvia, ja ihmettelin kun ääni vaan jatkui, vaikka en kiviä kumista löytänyt. Sitten lopulta tajusin, että se koliseva ääni kuuluu vain kun veto on päällä ja lakkaa heti jos painan kytkimen pohjaan. Ei siis voinut johtua renkaan pyörimisestä, eikä johtunutkaan.
Keväällä ainakin ketjut ja rattaat sekä etuiskarin remppa. No, meitsin ajomäärällä pitäisikin sitten kestää useamman vuoden. Toivon vaan, että tulee pyörän vaihto ennemmin eteen.
