Matka: Vapaala-Kirkkonummi
Ellei yllättävä trooppinen ilmasto tee esiintymistä keskelle Suomen talvea, olivat ajot moottoripyörällä tältä vuodelta tässä. Vein Erkin Kirkkonummelle talvisäilöön.
Marjon kanssa pesimme pyörän pikaisesti ennen kellariin sijoittamista. Minulla oli kiire töihin ja polttoainetankin tyhjennys jäi ensi kertaan. Trippimittarissa oli pyöreät 150 km ja laskeskelin tankissa olevan jäljellä noin kahdeksan litraa bensaa. Suunnitelmani siitä, että jäljellä olisi alle varatankillinen, menivät siis mönkään. No, nyt tarvitsen ison astian tai kikkailun polttoainehanan kanssa.
Oli noin viisi astetta lämmintä kun lähdin Kirkkonummelle. Erkki lähti käyntiin vasta kuudennella painalluksella. Ilmeisesti muutaman päivän seisonta ilman ajoa oli tiivistänyt kosteutta vääriin paikkoihin. Sen verran tottunut Erkin käynnistäjä kuitenkin jo olen, että kolmannesta painalluksesta eteenpäin toimitin oikean käteni etusormella kuulosuojaimen virkaa korvalleni. Ja paukahdushan sieltä tuli. Erkki oli tänään kuudennella laukeava. Mutta käyntiin lähti ja hyvin hyrräsi!
Oli mukavaa ajella Kehä kolmosta sunnuntaiautoilijoiden seassa. Tuli vähän vilakka, mutta liikkuminen oli erittäin ripeää. Parin päivän autoilun jälkeen moottoripyörä tuntui villin tehokkaalta kulkuvälineeltä. Tähän eräs Audi TT:n omistava kaverini sanoisi, että riippuu tietenkin autosta. No, aika ripeä vehje Kawasaki ER-5 on verrattuna useimpiin perheautoihin. Eroa autoilun ja moottoripyöräilyn välillä toki korosti seikka, että olin viime päivät autoillut Fiat Puntolla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti